Masai Mara

Masai Mara on Kenian suurimpia nahtavyyksia. Heina-elokuussa elaimet joukoittain kulkevat alueen lapi vaeltaakseen Tansanian puolelle. Alueella on mahdollisuus nahda melkein kaikki mahdolliset elaimet isoissa laumoissa kauniissa maisemissa. Siita lahtien kun olen Keniaan tullut, olemme suunnitelleet porukalla menevamme Masai Maralle kolmen paivan reissulle.

Matkaan lahdimme perjantai aamusta, ja saavuimme alueelle iltapaivalla. Majoittuimme kahden hengen telttoihin ja suuntasimme heti pienelle ajelulle. Meidan oman porukamme lisaksi autossa oli kanadalainen ja kaksi amerikkalaista miesta seka kenialainen nainen. Illalla soimme yhdessa ulkona, kuuntelimme kun kanadalainen soitti kitaraansa ja pelasimme korttia.Lauantai aamusta aikaisin lahdimme ajelemaan. Nain muun muassa leijonia, virtahepoja, elefantteja, zeeproja, gnuita, gaselleja, pahkasikoja, strutseja. Todella paljon, myos luonto siella on erilaista ja hyvin kaunista.

Paivan ajelun jalkeen kavimme tutustumassa alueella sijaitsevassa Masai-kylassa. Kylan miehet ja naiset esittivat omat tanssinsa, kertoivat talon rakentamisesta (naiset tekevat ne lehman ulosteesta), nayttivat talonsa ja tilansa seka kertoivat elamastansa. Esimerkiksi, mita korkeammalle poika hyppaa sita vahemman hanen taytyy maksaa morsiamestaan. Mielenkiintoista myos, etta poikien aikuistumisriittiin kuuluu leijonan metsastys.

Sunnuntai aamusta kavimme viela pienen kierroksen alueella, jonka jalkeen lahdimme takaisin pomppuisia teita kohti Nakurua. Matkan aikana rengas puhkesi kaksi kertaa. Onneksi ohikulkijat tulivat auttamaan ja ihmettelemaan.

Lisaa tietoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Masai_mara

Thomson’s Falls

Keskiviikkona 6.7 lahdimme aamusta Marin kanssa kohti Nyahururua. Alunperin oli tarkoitus lahtea jo tiistaina, mutta koska tiistai paiva venyi liian pitkaksi katulasten tapahtumassa, piti lahtoa siirtaa. Yleensa ei ole turvallista liikkua pimean tultua jalkaisin, eli kello 19 jalkeen . Nyahururu on pieni noin 23 000 ihmisen kaupunki, jossa sijaitsee Kenian suurin vesiputous Thomson's Falls.

Vesiputouksella sijaitsevassa ravintolassa kavimme syomassa herkullista ruokaa ja sen jalkeen kipusimme kallioita pitkin ihan alas vesiputouksen aarelle. Oli ihana seikkailla: liaanien avulla, kivilla hyppien. Alhaalla ollessamme istuimme isolla kivella ja kilpailimme kumpi saa puhallettua isomman kuplan purukumista. Kiipeilessamme ylos, kohtasimme kouluryhman. Opettajat pyysivat saada ottaa meista kuvan. Paivan lopuksi shoppailimme kojuissa. Alan vahitellen oppimaan tinkaamisen jalon taidon…

Street boys

On tullutkin pidempi vali tahan kirjoittelemiseen. Syyna on pelkastaan tekniset ongelmat. Lappari hajosi, ilmeisesti kuumui liikaa. Sen vuoksi en ole paassyt kirjoittelemaan. Harmikseni menetin myos melkein kaikki valokuvat. :( Samoin puhelimenikin hajosi, joten minulla ei ole kovinkaan paljon onnea teknisten vempeleiden kanssa.

Paivat ovat kuluneet hyvin nopeasti, on paljon tehtavaa. Kun lahdin Afrikkaan, odotin leppoista meininkia. Mutta olen ollut tavallista kiireisempi. Tosin verrattuna paikallisiin jotka tekee ymparipyoreita paivia pienella palkalla, minulla on hyvin leppoisat oltavat.

Ystavani Mari on asunut Nakurussa jo viisi kuukautta. Han on tutustunut moniin eri sosiaalialan paikkoihin taalla. Talla hetkella han on vapaaehtoisena Rondassa (slummialue), missa on tana kevaana perustettu koulu katulapsille. Erityisesti pojille. Koulutus on ilmaista Keniassa, mutta silti taytyy maksaa kouluvaatteet, kirjat, ruoat ja niin edelleen. Joillakin vanhemmilla ei ole varaa tahan, johtuen yksinhuoltajuudesta, sairauksista ja alhaisesta tulotasosta. Tama koulu on ilmainen ja tarjoaa myos ilmaisen ruoan. Olen kaynyt tutustumassa koulussa ja olen ollut hyvin vaikuttunut. Koulussa on talla hetkella parikymmenta poikaa, jotka ovat ialtaan 7-17 –vuotiaita. Suurin osa harjoittelee viela kirjoittamista, lukemista ja laskemista. Heidan harjoitukset ovat alkeellisia, kuten kynan kayton opettelua. Jotkut pojista eivat ole koskaan aikaisemmin olleet koulussa.

Olen siis jonkin verran ollut tekemisissa taman koulun kanssa ja yritan mahdollisuuksien mukaan osallistua heidan toimintaansa. Heilla oli yhteistyo-tapahtuma tansanialaisen katulasten koulun kanssa, joka oli hollantilaisten tukema. Yhtena paivana kokoonnuttiin tyopajoille, joissa kasiteltiin katulasten asioita, ja yritettiin voimaannuttaa seka ohjata nuoria oikeaan suuntaan. Tyopajojen jalkeen ajettiin matatulla toiselle slummialueelle, jossa nama nuoret saivat esiintya kadulla musiikin saestamana. Paikalle tuli paljon katsojia ja tunnelma oli ihan mieleton. Onneksi minulla on videota paikalta, ehka myohemmin saan ladattuna ne nettiin. Nuoret olivat erittain hyvia tanssijoita ja akrobaatteja. Pojat olivat niin ylpeita itsestansa. Unohtumaton kokemus.